Neljä kerrosta, aina samassa järjestyksessä
Urakkahinta rakentuu neljästä kerroksesta. Jos jokin kerros unohtuu, se ei näy tarjouksessa. Se näkyy tilinpäätöksessä, kun vuosi on jo tehty.
- Työ. Tunnit tai yksikköhinnat (€/m², €/jm). Mitattu määrä kertaa oma hinta.
- Materiaali. Maalit, tasoitteet, laatat, kiinnikkeet ja hukka.
- Yleiskulut. Kulut, joita ei voi kohdistaa yhteen työmaahan.
- Riskivara ja kate. Puskuri yllätyksille ja se, mitä yritykselle jää.
Järjestyksellä on väliä, koska jokainen kerros lasketaan edellisten päälle. Kymmenen prosentin kate pelkästä työstä on eri summa kuin kymmenen prosenttia koko urakasta. Se ero on juuri se, mikä vuoden lopussa puuttuu.
Mitä yleiskuluihin kuuluu?
Yleiskulut ovat todellisia euroja, jotka juoksevat riippumatta siitä, onko työmaata vai ei. Pienurakoitsijalla lista on yleensä tämä:
- kirjanpito, tilinpäätös ja pankkikulut
- vakuutukset ja liiton tai järjestön jäsenmaksut
- pakettiauto, polttoaine, renkaat ja huollot
- puhelin, ohjelmistot, työterveys ja mahdollinen toimisto
- pienkalusto ja sen uusiminen
- tarjouslaskentaan käytetty aika, joka ei johda kauppaan
Viimeinen rivi on se, joka jää useimmin laskematta. Jos joka kolmas tarjous johtaa kauppaan, voittaneen urakan on katettava myös kahden hävityn laskenta-aika.
Miten lasket oman yleiskululisäsi?
Kahdella tavalla, ja kumpikin toimii. Valitse se, joka sopii omaan tapaasi hinnoitella.
Tuntipohjainen. Laske vuoden yleiskulut yhteen ja jaa ne laskutettavilla tunneilla. Esimerkiksi yhden miehen firma, jolla yleiskuluja 21 600 € vuodessa ja 1 350 laskutettavaa tuntia:
21 600 € ÷ 1 350 h = 16 €/h, joka lisätään jokaiseen laskutettavaan tuntiin.
Huomaa, että laskutettavia tunteja ei ole 1 800, vaikka teet töitä sen verran. Matkat, tarjouslaskenta, kaluston huolto ja sairauspäivät eivät ole laskutettavia. Jos jaat kulut liian suurella tuntimäärällä, yleiskululisä jää liian pieneksi ja virhe toistuu jokaisessa tarjouksessa. Samalla tuntimäärällä lasketaan myös oma tuntihintasi.
Prosenttipohjainen. Laske edellisen tilikauden yleiskulut suhteessa työn ja materiaalin summaan. Emme anna tähän valmista prosenttia: kirjanpidostasi saat oman lukusi tarkemmin kuin mistään haarukasta, ja se on ainoa luku, joka pätee sinun kulurakenteeseesi. Tämä tapa sopii, jos hinnoittelet neliöhinnoilla etkä tunneilla.
Kumpikin tapa vaatii yhden asian: että katsot omat luvut kirjanpidosta kerran vuodessa. Naapurin prosentti ei kelpaa, koska sinulla on eri auto, eri vakuutus ja eri määrä laskutettavia tunteja.
Kate ei ole palkkasi
Tämä sekoittuu erityisen usein yhden miehen firmassa. Oma työ on kustannus, ei kate. Toiminimellä oma nosto ei ole kirjanpidon kulu, mutta laskennassa sen on silti oltava tuntihinnassa mukana, tai myyt omaa työtäsi ilman palkkaa.
Kate on se, mikä jää kaikkien kulujen ja oman palkan jälkeen. Sillä ostetaan uusi auto, katetaan huono vuosi ja rahoitetaan kasvu. Jos kate on nolla, firma pyörii, mutta se ei kestä yhtään takaiskua.
Esimerkki: paljonko katetta jää 120 neliön urakasta?
Alla olevilla luvuilla 593 euroa, kun urakan loppusumma on 5 532 euroa (ALV 0 %). Määrä on mitattu pohjakuvasta, loput lasketaan sen päälle:
| Erä | Peruste | Summa |
|---|---|---|
| Työ | 120 m² × 28,50 €/m² | 3 420 € |
| Materiaali | tasoite + maali + hukka | 780 € |
| Yleiskulut | 12 % työn ja materiaalin summasta (4 200 €) | 504 € |
| Riskivara | 5 % edellisten summasta (4 704 €) | 235 € |
| Kate | 12 % edellisten summasta (4 939 €) | 593 € |
| Yhteensä (ALV 0 %) | 5 532 € |
Prosentit ovat esimerkki, eivät suositus. Olennaista on peruste: jokainen prosentti lasketaan siitä summasta, joka on kertynyt sitä ennen. Jos kate laskettaisiin pelkästä työstä, se olisi 410 € eikä 593 €. Ero on 183 € yhdestä urakasta. Neljässäkymmenessä urakassa se on yli 7 000 euroa.
Loppusumma on veroton. Aliurakassa lasku lähtee useimmiten kokonaan ilman arvonlisäveroa, koska siihen sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.
Emme suosittele hintoja. Esimerkkiluku on vain laskurin kokeilua varten, joten korvaa se omalla yksikköhinnallasi.
Arvio
- Työ (ALV 0 %)
- 0,00 €
- ALV 25,5 %
- 0,00 €
- Yhteensä (sis. ALV)
- 0,00 €
- Arvioitu kotitalousvähennys
- − 0,00 €
- Maksat vähennyksen jälkeen ≈
- 0,00 €
Suuntaa-antava arvio. Kotitalousvähennys lasketaan työn osuudesta arvonlisäveroineen (35 %, omavastuu 150 €, enintään 1 600 € henkilöä kohden). Tarkista lopulliset määrät ja hinnat ennen tarjouksen lähettämistä.
Arvio perustuu vuonna 2026 voimassa oleviin lukuihin (35 %, omavastuu 150 €, enintään 1 600 € henkilöä kohden). Eduskunnassa on esitys, joka korottaisi vähennystä takautuvasti vuoden alusta. Tarkista voimassa oleva määrä vero.fi-sivustolta ennen kuin teet päätöksiä arvion perusteella.
Mitä riskivara oikeasti kattaa?
Sen, mitä ei voi tietää ennen kuin pinta on auki. Riskivara ei ole hätävara huolimattomuudelle:
- vanhan tasoitteen tai maalin irtoaminen
- kosteusvaurio, joka näkyy vasta purettaessa
- työmaan viivästys, joka siirtää sinun aloitustasi
- rappaus, jonka alta paljastuu väärä pohja
Riskivaran koko ratkaistaan kohteen mukaan: mitä vähemmän tiedät vanhan pinnan kunnosta, sitä suurempi puskuri. Kohteessa, jonka olet nähnyt itse ja jonka pinnat tunnet, riski on pienempi kuin kohteessa, jonka olet nähnyt vain pohjakuvana. Hinnoittele sen mukaan ja katso jälkikäteen toteutuneista urakoista, riittikö varaus.
Kolme yleisintä virhettä
Kate lasketaan väärästä pohjasta. Katso yllä oleva esimerkki. Sama prosentti, kaksi eri summaa.
Riskivara jätetään pois, koska tämä on helppo kohde. Vanhan pinnan kunto selviää vasta kun se on auki. Pieni puskuri jokaisessa tarjouksessa maksaa itsensä takaisin yhdellä yllätyksellä.
Alennus annetaan katteesta. Kun tilaaja tinkii viisi prosenttia kokonaishinnasta, se ei ole viisi prosenttia pois katteesta. Yllä olevassa esimerkissä 277 euron alennus syö katteesta lähes puolet, koska työ ja materiaali eivät jousta. Jos joudut tinkimään, tingi työn sisällöstä äläkä hinnasta: jätä jokin työvaihe pois ja kirjaa se tarjoukseen.
Näin pidät katteen tarjouksesta laskuun
Hinnoittele työvaiheet erikseen ja pidä hinnasto samana tarjouksesta toiseen. Kun jokainen rivi kantaa oman yksikköhintansa, lisä- ja muutostyöt hinnoitellaan samalla logiikalla, eikä niistä tarvitse neuvotella keskellä urakkaa. Kirjaa tarjoukseen myös se, mitä hintaan ei kuulu. Kate menetetään useimmiten työmaalla, ei laskimessa.