Mitä mittakaava 1:50 tarkoittaa?

Mittakaava kertoo, kuinka monta kertaa piirustus on pienennetty todellisuudesta. Merkintä 1:50 tarkoittaa, että yksi senttimetri kuvassa vastaa 50 senttimetriä työmaalla. Merkintä 1:100 tarkoittaa, että yksi senttimetri vastaa yhtä metriä.

Mittakaava1 cm kuvassaTyypillinen käyttö
1:2020 cmdetaljit, märkätilaleikkaukset
1:5050 cmasuntopohjat, huonekohtaiset kuvat
1:1001 mkerrospohjat, urakkalaskenta
1:2002 masemapiirrokset, isot kohteet

Mistä mittakaava löytyy piirustuksesta?

Mittakaava on lähes aina piirustuksen nimiössä oikeassa alalaidassa, muodossa MITTAKAAVA 1:50 tai pelkkänä suhdelukuna. Samalla arkilla voi kuitenkin olla useampi mittakaava: kerrospohja 1:50 ja sen viereen nostettu märkätiladetalji 1:20. Tarkista siis aina, koskeeko nimiön merkintä sitä kohtaa, jota olet mittaamassa.

Toinen paikka on mittakaavajana, se porrastettu palkki kuvan laidassa. Se on näistä kahdesta luotettavampi, koska se skaalautuu kuvan mukana. Jos jana ja nimiö ovat eri mieltä, usko janaa ja kalibroi siitä.

Miten kuva kalibroidaan, kun mittakaavaa ei ole merkitty?

Tunnetusta mitasta. Skannatuissa ja uudelleen tulostetuissa kuvissa merkintä puuttuu usein, tai se on jäänyt vanhaksi. Kalibrointi menee näin:

  1. Etsi kuvasta mitta, jonka tiedät varmasti. Kuvaan merkitty huonemitta on paras, ovi- tai ikkuna-aukko toiseksi paras. Oviaukot on mitoitettu moduuleittain: 9x21-ovi tarkoittaa noin 900 millin asennusaukkoa, 10x21 noin 1000 millin. Itse karmi on kymmenkunta milliä kapeampi, joten kalibroi aukosta äläkä ovilehdestä.
  2. Mittaa se piirustuksesta päästä päähän mahdollisimman tarkasti.
  3. Anna ohjelman laskea suhde kahdesta klikkauksesta.

Kalibroi aina pisimmästä tunnetusta mitasta. Tämä on koko jutun tärkein yksityiskohta. Klikkauksen epätarkkuus on muutama pikseli riippumatta siitä, kuinka pitkää mittaa napsautat, joten suhteellinen virhe on sitä pienempi mitä pidempi mitta on. Kahdeksan metrin huonemitasta kalibroitu kuva on lähes yhdeksän kertaa tarkempi kuin 900 millin ovesta kalibroitu.

Älä koskaan luota tulosteen fyysiseen kokoon. Tulostin skaalaa kuvan lähes aina (”sovita sivulle”), jolloin A3-kuva A4-paperilla on noin 71 prosenttia alkuperäisestä. Sama koskee PDF:ää, joka on tulostettu uudelleen PDF:ksi. Siksi moneen piirustukseen on painettu varoitus siitä, että tuloste ei ole mittatarkka.

Vektori vai skannattu

Suoraan CAD-ohjelmasta tallennetussa PDF:ssä viivat ovat oikeita viivoja, joilla on koordinaatit. Mittaus tarttuu seinälinjaan ja tulos on tarkka desimaalilleen.

Skannattu tai valokuvattu piirustus on pelkkä kuva. Siinä on aina hieman vinoutta ja venymää, eikä yksi kalibrointi päde koko arkin alalla samalla tavalla. Skannatusta kuvasta saa tarjouslaskentaan riittävän tarkkuuden, mutta tarkista tulos useammasta kohdasta ja pyöristä varovaisesti oikeaan suuntaan.

Paljonko väärä mittakaava maksaa?

Enemmän kuin uskoisi, koska mittakaavavirhe ei ole pyöristysvirhe vaan kerroin. Se ei kumoudu, vaan toistuu identtisenä jokaisessa mitassa.

Pinta-aloissa virhe myös kertautuu. Kymmenen prosentin virhe pituudessa on 21 prosentin virhe neliöissä, koska molemmat sivut ovat pielessä. Sadan neliön maalausurakassa se on yli kaksikymmentä neliötä työtä, jota ei ole hinnoiteltu. Tavallisella työmenekillä se on noin kahden tunnin työ, joka on suoraan pois katteesta.

Virhe pituudessaVirhe pinta-alassa100 m² urakassa
2 %4 %4 m²
5 %10 %10 m²
10 %21 %21 m²

Kalibroi jokainen kuva erikseen. Sama projekti voi sisältää eri mittakaavassa piirrettyjä kerroksia, eikä edellisen kuvan kalibrointi päde seuraavaan. Uusi piirustus, uusi kalibrointi.

Tarkistus ennen laskentaa

Kalibroinnin jälkeen mittaa toinen tunnettu mitta, eri kohdasta kuvaa kuin mistä kalibroit, ja katso täsmääkö tulos. Jos oviaukko näyttää 1000 millin sijaan 1070 milliä, kalibrointi on 7 prosenttia pielessä. Korjaa se ennen kuin mittaat riviäkään.

Kolme sekuntia tähän tarkistukseen jokaisen kuvan alussa on halvin vakuutus, jonka tarjouslaskennassa voi ottaa. Kun mittakaava on varmistettu, seinäpinta-ala on yksi kertolasku: ympärysmitta kertaa huonekorkeus miinus aukot.

Nyrkkisäännöt

  • Nimiön mittakaava koskee arkkia, ei välttämättä sitä detaljia, jota mittaat.
  • Mittakaavajana voittaa nimiön, jos ne ovat ristiriidassa.
  • Kalibroi pisimmästä tunnetusta mitasta, älä lähimmästä ovesta.
  • Tarkista tulos toisesta mitasta ennen kuin mittaat mitään hinnoiteltavaa.
  • Zoomaus ruudulla ei vaikuta mittakaavaan. Tuloste vaikuttaa.